Vauvajuttuja

Taas oli vauvakutsujen aika, kun Teemun serkun toisen lapsen laskettu aika alkaa lähestyä. Aiemmin kesällä olin kertonut haluavani Helsinkiin Murun kankaita shoppailemaan. Paikka on siis sellainen, mihin pitää sopia aika koska menee. Me mentiin Heinille ja Antille Espooseen tiistaina ja kerroin Heinille että olen seuraavana päivänä menossa "sinne kangaskauppaan" ja pyysin Heiniä oppaaksi, auto kannattaisi jättää Malmin Prismalle. Sain Heinin mukisematta mukaani ja ajeltiin Malmille. Parkkihallista kun tultiin hissille, nurkan takaa pölähtivät paikalle myös Teemun sisko sekä veljen vaimo. Taisi Heinille valjeta siinä vaiheessa että kyse ei ollutkaan kangaskauppareissusta ;) Heini pääsi jalkahoitoon, ja me käytiin sillä välin ruoka- ja herkkuostoksilla Empun ja Mean kanssa. Kun Heini pääsi jalkahoidosta, käytiin vielä Hesessä syömässä. Sen jälkeen ajeltiin Heinin siskon luo Vantaalle. Siellä sitten höpöteltiin ja syötiin vähän lisää. Arvuuteltiin vauvan syntymäaikaa ja -kokoa ja annettiin nimiehdotuksia. Sukupuoli meillä onkin jo tiedossa. Lahjana meillä oli tällainen minun kokoama, jo perinteeksi muodostunut paketti:

Sisältö on toki vaihdellut, perinteenä siis vain se että vaatteet ja muut on minun tekemiä. :)

Tälläkertaa pakettiin päätyi kolme 56cm bodya (Ottobren Kisuliini) sekä yhdet velourhousut 50/56cm (Lindexin housuista piirretty kaava):

Norsupöksyt n.56cm (melko vapaasti saksitut):

Siiri ja Myyry-potkuhousut 56cm (Miikkari-kaavaa mukaellen):

pilvi-velourpotkarit 62/68cm (Miikari-kaavalla):

 tähtivelour-jumpsuit raitatrikoolla vuoritetulla hupulla 56cm (yhdistelmä ja muunnelma muutamasta Ottobren kaavasta, tämän istuvuus jännittää eniten kun on niin paljon omaa sävellystä mukana.):

Siiri ja Myyry-tumput <3 toisessa tumpussa Siiri ja toisessa Myyry, toinen puoli musta-valkoista pallotrikoota:

Neuvolakortinkuoret ihanasta karhukankaasta (tässä vaiheessa mun ompelukone alko keljuileen ja viimeistelyt jäi tekemättä kun alalanka meni syhryyn. Kellokin oli jotain kolme-neljä aamulla, joten annoin olla kun toimii näinkin.):

sekä virkattu peitto Novitan Miamista. 

Puuvillaiseen vaunuverhoon applikoin tähden. Piti laittaa oikein purjerenkaat, mutta en sitten saanut pysymään kiinni. :D siksakkasin vaan ympyrät, harmi vaan että yhdestä tuli tosi iso kun ehdin jo sille purjerenkaalle tehdä reiän :P Tykkään tästä itsekin, on pitänyt tehdä meille samanlainen jo pitkään. En oo saanut aikaseks. Pitäiskös sitä ottaa itteään niskasta kiinni?

Lisäksi oli yhdet ostetut pöksyt. Näitä Heini katseli jo talvella pariin otteeseen. Oli pakko ostaa ne, kun ne selvästi oli sellaiset mistä Heini tykkäs. :)

Kun kerta kaikki muutkin niin kyllä minäkin sitten! Meinaan ostin leimasimen. Lidlistä. Tän pitäis ihan 90 asteen pesukin kestää. Silitin vielä varmuuden vuoks kiinni. En oo saanut ostettua niitä ommeltavia merkkejä, niin onpahan edes jokin tapa merkata omat tekeleensä :) 

Vaihdoin muuten blogin osoitteenkin. Vanha ei mahtunut leimaan. :D

Oli vaihdos muutenkin mielessä, on nyt nimi ja osoite sit samat :)

P.s. Teemua muistin ohjeistaa käyttäytymään niinkuin normaalisti; mutisemaan mun kangaskauppareissustani ;) Teemu veti roolinsa hyvin; huokaili ja pyöritteli silmiään mun kangashöpinöille. Heinin miestä unohdin opastaa käyttäytymään luonnollisesti, kyllä Heiniä vähän ihmetytti miksei Antti sano mitään vastaan, kun naiset ilmoittaa poistuvansa kangasostoksille :D 

Olin myös aiemmin kertonut, missä tämä kangaskauppa sijaitsee ja vähän Heini oli mielessään ihmetellyt että muisteli kyllä sen sijaitsevan ihan muualla kuin Malmilla, mutta oli sitten olettanut minun katsoneen aiemmin osoitteen väärin. 

Vauvalahja

Oon mä ehtinyt ommellakin. Ystäväni sai pikkuisen tyttövauvan 10.6. Pengoin tilkkukoppaani ja sain vielä kasaan kietaisubodyn näistä (ainakin minun mielestä) ihanista kankaista. Voi miten pienet palat riittääkään tuollaisen vastasyntyneen pikkuihmeen vaatteisiin <3

 Pöksyt leikkelin sitten ihan isosta palasta, tumput tuli tilkkujen jämistä. Neuvolakortinkannet on vanhasta lakanasta. Housuissa on vaan tollaset koristeet, ei siis taskuja. Pikkuneiti ei ehkä niitä vielä tarvitse ;) Bodyn kaava on Ottobrestä, housut oon piirtänyt joskus jostain vastaavista (oletettavasti Lindexin) housuista. Tumppujen "kaava" oma.

Iitu 3v, Ariel-kakku ja Pärsky-keksit

Ystäväni keskimmäinen lapsi täyttää tänään 3 vuotta. Iitu bongas Pikku Kakkosesta tässä aiemmin tänä vuonna, että isosiskolla oli nimipäivä, ja kiirehti äitinsä luo, että nyt pitää äkkiä soittaa Saaralle että tekee kakkua kun on juhlapäivä! :) Nimpparikakkua ei tehty, mutta Iitu muisti kyllä kertoa sitten mullekin ennen synttäreitään, että minä saan tehdä kakun kun on juhlat. Nämä on sitä parasta palautetta mitä voi saada omasta "työstään". :) Joten kun kakkutilausta ei alkanut kuulua, vaikka Iitun synttärit lähenivät, niin pitihän mun kysyä sankarittaren äidiltä että saanko tehdä kakun? :D (ystävälläni sattuu olemaan yhtä laho pää kuin minulla, mutta onneksi meidän ajatukset on hyvin yhteydessä. :D) Maaliskuussa tein Iitun isosiskolle Tytille Hello Kitty-kakun, ja Iitu oli ihastunut siihen niin että olisi ensin halunnut samanlaisen. Äitinsä ohjailemana neiti kuitenkin valitsi lopulta Ariel-kakun, ettei ihan samanlaista tule. Toivomuksena oli jälleen että päällinen olisi kermaa, mutta jouduin ottamaan taiteellisen vapauden ja laittamaan kerman vain reunoille ja päälle kaulintamassaa. Koristeiden tekeminen jäi niin viime tippaan ja muutenkin ne oli helpompi kasata noin.

Olen jo pitkään halunnut tehdä tuollaisen pursotuksen (kokeilin sitä kyllä pieneen äitienpäiväkakkuun, mutta ei se siinä oikein päässyt oikeuksiinsa.), ja tähän se sopi mielestäni loistavasti! En omista sellaisia suuria pallotyllia, joten käytin sitten ihan vain liittimiä. Koko oli juuri sopiva ja toimi minusta ihan hyvin. 

Taisin kostuttaa yhtä kerrosta hiukan liikaa, ja kakku valutti nestettä kurjasti :( Tosin minusta tuo alin pursotusrivi myös jotenkin päästi väriä. Siis siitä tavallaan erottui väri sellaisena nesteenä. Toivotaan että kakkua katoaa pian parempiin suihin eikä kukaan ehdi huomata tuota :/ 

Kerman värjäsin niin että vaahdotin ja maustoin ensin kaksi purkkia kermaa. Sen jälkeen lisäsin hiukan väriainetta ja otin osan kermasta pussiin. Sitten lisäsin taas väriainetta ja otin osan pussiin. Taas lisää väriä jne. Saitte varmaan ideasta kiinni? Ainoa vaan että kun käytin ihan oikeaa kermaa, se alkoi sekoittamisen (vaikka kuinka varovasti yritin nostella) seurauksena kökkööntyä/juoksettua :P Eli kaksi ensimmäistä pussillista sain siitä erästä käyttöön. Onneksi olin ostanut ylimääräisen kermapurkin, joten vaahdotin ja maustoin sen ja värjäsin kaksi seuraavaa. Olis saanut keskimmäisten rivien sävyero olla hiukan selvempi, mutta menee se noinkin. 

Täytteeksi laitettiin taas mansikkamousse, jota hiukan muuntelin. Tällä kertaa ei tarvinnut olla laktoositon, joten käytin kerman sijasta Flora Vanillaa. Lisäksi laitoin Valion mansikkarahkaa, pussillisen pakastemansikoita (vinkkinä että ne kannattaa sulattaa jääkaapissa ja soseuttaa sellaisina hiukan kohmeisina. Ei tule ylimääräistä nestettä.), hiukan vaniljakreemijauhetta, sokeria ja vanilliinisokeria sekä liivatetta. Liivatteet liuotin sitruunamehuun, se antaa mielestäni kivan säväyksen ja korostaa mansikan makua. Täyte oli ainakin minun mielestä tosi hyvän makuinen! :) Kostutin kakun maidolla ja kaulintamassan alle tein voi-tomusokerikreemin (voita, tomusokeria, vanilja-aromia, sitruunamehua)  Koristeet on myös samaa massaa. Paitsi nuo pienet helmet.

Keksejä multa ei pyydetty, mutta en voinut olla tekemättä, kun oli niin hauska aihe. :)

Keksit on fantasiapipariohjeella ja päällinen pikeeriä.

Pappa 90v

Minun pappani täytti 90 vuotta 14.7. ja juhlia vietettiin samana päivänä. Mukavasti jaksoi pappa vielä juhlia meidän kanssa, vaikka kelikin oli helteinen. Oli kivaa nähdä serkkujakin pitkästä aikaa. Meitä on yhteensä 19 serkusta, joista paikalle pääsi 16. Ja hauskat leikit saa nuo pikkuserkuksetkin keskenään aikaan. :)

Varsinainen kakku tuli samalta pitopalvelulta kuin ruokakin, mutta minä sain kuitenkin tehdä pappalle yhden "pappan näköisen" kakun. Pappa on kirjoittanut kirjoja ja haitarinsoitto on ollut rakas harrastus, mutta jotenkin tuo sotaveteraanien merkki oli se minkä halusin kakkuun laittaa. Se tuntuu olevan pappallekin tärkeä asia ja ylpeydenkin aihe. 

En tiedä mitä mieltä pappa itse oli kakusta, olin jossain lasten perässä juoksemassa silloin kun pappa kakkua haki. Toivottavasti oli mieleinen. Ei ollut ihan pikuhomma meinaan sen tekemisessä :D Kyllä siinä useampi tunti vierähti. Juhlia edeltävänä yönä pääsin nukkumaan neljältä, kun halusin kakut valmiiksi ensin. Tein siis kaksi kakkua myös vanhainkodille jossa pappa asuu.

Näistäkin mun piti kyllä tehdä vähän hienommat, mutta aika ei millään riittänyt, nukkuakin oli pakko :D Kymmenen jälkeen aamulla piti kuitenkin päästä jo lähtemään juhlapaikalle. 

Ekaan kakkuun laitoin 90 kukkaa (kyllä siinä pitäs olla, kaks kertaa laskin.) Tää oli tämmönen vähän hätäratkaisu, kun piti jollain peittää tuo päällinen mahdollisimman tehokkaasti, kun meinasin siihen ensin maalata tuon veteraanimerkin. Mutta se ei sitten miellyttänytkään mua ja pyyhin sen pois. Tai yritin...

Toinen kakku oli sitten vähän sellanen lisäkakku, kun tuo isompi ei varmaan riitä koko porukalle. Tästä tuli oikeastaan ihan kiva, vaikka onkin tosi simppeli. :)

Meni vaan piru vieköön leviämään vähän värit noista koristeista :/

Täytteenä kaikissa oli mansikkamousse (kermaa, Valion mansikkarahkaa, mansikoita, vaniljakreemijauhetta, sokeria ja vanilliinisokeria sekä liivatetta.) päällä voi-tomusokerikreemi ja vaahtokarkin makuinen kaulintamassa. Ja laktoosittomia olivat. 

Unikuu ja PaaPii arpoo :)

Ihanan arvonnan bongasin, pakko oli osallistua. Kaikki mun tutut jotka ei itse ompele, saa toki käydä osallistumassa myös, kyllä mä sille lahjakortille käyttöä sit keksin ;)
TÄSTÄ kun klikkaatte niin pääsette osallistumaan :) klik klik!

Topiaksen kesävaatteita

Lupasin aiemmin esitellä Topiaksenkin kesävaatteita, tässäpä niitä siis :)

Tämä Kesämies Kekkosesta tehty versio ei kyllä tänä kesänä pääse käyttöön, tuli sen verran kasvunvaraa :P Topias oli viikko sitten 1-vuotisneuvolassa 70,2cm pitkä ja painoi 8120g. Ajattelin tehdä "vähän kasvunvaraa", joten valitsin koon 74cm Ottobren Villikko-haalarista. (Lyhensin hihat ja lahkeet kesäversioon sopiviksi.) Topias on aika lyhytselkäinen ja pitkäraajainen, joten tästä tuli todella paljon liian suuri :P Kesäilo-haalarin tein sitten 68cm kaavalla, ja siinä toteutui se "hiukan kasvunvaraa" ihan mukavasti. Housujen kanssa tätä voi jo käyttää, kun lörpötys jää pöksyjen alle piiloon :D

Ei nuo ihan täydellisesti onnistuneet muutenkaan, mut eiköhän ne käyttöön tule kuitenkin...

Sitten osallistuin yhden ompeluporukan haasteeseen, tällä kertaa tilattiin etukäteen ylläripaketti Selialta. Sen sai avata perjantaiaamuna, ja päivä oli aikaa miettiä mitä siitä toteuttaa. Tällä kertaa paketissa oli Selian Sateenkaarijerseytä sekä kaksi mustaa nappia. Itse en nappeja saanut ujutettua mihinkään, mutta ihan kivan asun sain mielestäni aikaiseksi. "Virallista" ompeluaikaa on 2h, mulla jäi bodyn viimeistely vielä seuraavaan aamuun, kun aika loppui kesken. Topiaskin heräs tissille just vartti ennen ajan loppumista :P Molemmissa Ottobren kaava; body Kisuliini 68cm (myös takakpl on raitaa) ja housuissa Summer sea, leveys 68cm ja pituus 80cm kaavasta, molempiin tuli sopivasti kasvunvaraa, mutta voi käyttää jo nyt. :) Resorit tein kaksinkertaisena, ne pystyy kääntämään siis :)

Kuvassa myös pikkumiehen jalka :D

Jaahas, ne muutama keväällä tehty lyhythihainen body onkin näköjään edelleen kuvaamatta... No, jos sit ens kerralla saisin nekin mukaan? :D

Topias 1v <3

Mihin vierähti taas vuosi? Mun pieni vauvani täytti tänään vuoden. Mun pienin rakas on oikeasti 1-vuotias, mä en kestä. (Tuskaa ei yhtään vähennä se, että esikoinen pitää syksyllä päästää eskariin... :') )

Juhlissa ei ollut selkeää teemaa, vähän sellainen "satumetsäfiilis" vaan :) 

Kutsutkin tein, tosin aika simppelit. Niihin löysin netistä runon, jota vähän muokkasin. Meidän versio meni näin: 

On satumaisen kummallista 

miten nopeaan kuluu aika.

Ohitsemme lensi lintujen lailla

ensimmäisen vuoden taika.

Kun alkoi maailman tarina

taas alusta uudestaan,

sitä vierestä seuranneille

vuosi hetkeltä tuntui vaan.

Se hetki oli laulua täynnä.

Tunnetta haurasta, syvää. 

Pieniä suruja, riemua suurta,

kaikkea kaunista ja hyvää.

En voinut vastustaa kiusausta koristella kuoriakin vähän...

Kakku oli 8 munan peruspohja, täytteenä laktoositon mustikka-vaniljamousse. (2prk kuohukermaa, 2prk vaniljarahkaa, 2prk Rainbow luomu mustikkahilloa, hiukan vaniljakreemijauhetta, sokeria, vanilliinisokeria ja 8 liivatetta. Kostutus maidolla. Kuorrutteen alla voi-tomusokerikreemi ja kuorrutus sekä koristeet vaahtokarkinmakuista kaulintamassaa.

Pöllöleksit fantasiapipariohjeella

Lisäksi minttusuklaasiilejä ja jäälauttaleivoksia.

Suolaisella puolella oli kinkku-aurajuusto-herkkusienimuffinssit, kylmäsavulohirullat ja lämminsavulohitäytteiset ruissipsit. Ja toki merkkasin taas, mikä oli mitäkin, niin ei tarvinnut pöydän vieressä päivystää selittämässä ;)

Meillä oli mukavat juhlat ja saatiin ihanan lämmin ja kaunis päiväkin. Kaikki tärkeät ihmiset (tai no Eetu-setä joutu olemaan töissä ja Kira ja Ava olivat isällään, mutta Mea ja Ninia tulivat kuitenkin ja muulla perheellä oli ymmärrettävät syyt olla tällä kertaa tulematta :) )tulivat juhlimaan meidän pikkumiehen ihan ensimmäistä synttäripäivää, kiitos kaikille siis! :)