Oona Eveliinan ristiäiset

Naapurissa asuvien ystäviemme pikkuinen prinsessa kastettiin 7.12. ja minulta pyydettiin juhliin kakkua ja keksejä. Sain tarkahkot ohjeet ja toivomukset päivänsankarin äidiltä, toivottavasti valmiit tuotokset vastas niitä. :)

Kakkuun olin ainakin itse tällä kertaa tyytyväinen, omaa visiotani se vastasi hyvin.

Keksit taas ei olleet ihan parasta mahdollista jälkeä, tein pikeeristä liian paksua. 

Edellisessä postauksessa mainitsinkin jo meidän evakon, joka on siis vihdoin päättynyt ja ollaan taas päästy kotiin. Putki- ja kylppärirempan takia majailtiin 3kk Teemun isällä. Appiukko itsehän asuu suurimman osan ajasta Saksassa, mutta samassa talossa täällä Suomessa asuu myös appiukon äiti, eli Teemun isoäiti, ikää 85v. 

3kk on pitkä aika asua toisen nurkissa kolmen lapsen ja ympärivuorokautista työpäivää tekevän miehen kanssa. Täytyy sanoa että oli aivan ihanaa päästä taas kotiin. Vaikka on täälläkin riittänyt hommia. Rempparyhmä sai aivan järjettömän sotkun aikaan, koska eivät suojanneet mitään paikkoja (lupauksistaan huolimatta) ja mm. hoitivat laattojen purun kylppäristä kylppärinovi auki. Mieletön sementtipöly siis peitti koko asuntoa. Lisäksi lasivillat säilöttiin meidän sängyn vieressä, kiuas ulkona vesisateessa ja niitä kaikkia muita pikku epäkohtia en jaksa enää edes ajatella. 

Oon ollut aivan älyttömän väsynyt. Päässä ei pysy mikään (tästä syystä en voi kertoa mitä tämä viikko sitten leipomani kakku sisälsi :D ) ja täytyy myöntää, että pinna on ollut aika pinkeänä. 

Tildan synttäreitä juhlittiin viikko sen jälkeen kun päästiin kotiin, ja sen viikon aikana Teemulla oli kaksi yön yli kestävää työreissua, ja työmiehet lappas tässä vielä tekemässä viimeisiä hommia, kuten saunan panelointia yms. En siis saanut päivisin oikein mitään tehtyä. Harmittaa kun Tildan juhlat meni ihan puolivaloilla. Viikko Tildan synttäreiden jälkeen tein kaksiin juhliin kakut ja keksit, tänä viikonloppunakin vielä yhden kakun. Huh. 

Olen yrittäny ajatella positiivisesti; näin tarkkaa joulusiivousta en olekaan ennen tehnyt! On pesty lattiasta kattoon (siis oikeasti se kattokin) kaikki. Jokainen astia, kaikki ne lelut jotka ei olleet evakkoretkellä mukana (ja osa mukana olleistakin), iso osa vaatteista, suurinpiirtein kaikki minkä voi pestä. Silti täällä näyttää siltä kuin kukaan ei koskaan olis siivonnut. Koska lapsethan ei malta antaa tavaroiden olla paikallaan niin kauan että kaikki olis valmista. Eikä tietysti voi edes olettaa että antaisivat. Vaikka olishan se niiiiin paljon helpompaa ;) Onneksi mun isä ja kummitäti on olleet apuna ja katsoneet välillä vähän lasten perään, että olen saanut edes jotain tehtyä. Kiitos! Loppuunpalaminen on käynyt lähellä, mutta nämä kaksi ihmistä on estäneet sen :) 

Eniten mua tässä harmittaa se, että yleensä odotan joulua ja sitä valmistellaan meillä heti joulukuun alusta lähtien. Nyt oon ollut vaan niin väsynyt ja kiireinen, että en oo pystynyt. Ei repee ihminen määräänsä enempää kun nukkuakin on pakko edes tovi. (Fiksua hoitaa näinkin tärkeää asiaa kuin blogiin kirojoittaminen, klo 2.30 yöllä) Mutta jospa ensi viikon aikana saataisiin kämppä kuntoon, kun Teemullakin vähän helpottaa työkuviot. Hetkeksi, ja Tapaninpäivänä alkaakin sitten täysi ralli taas. Heinäkuuta odotellessa...

Ensi viikolla koristellaan piparitalo, kirjoitetaan pukille, tehdään ja ostetaan loput lahjat ja kaivetaan joulukoristeet esiin. Toivon, että se joulutunnelmakin sieltä löytyy :) 

P.s. Nyt tuli mieleen että se oli varmaankin Pätkismousse. Se kakuntäyte siis. 

Hups, tajusin tälleen melkein vurokautta myöhemmin, etten ollu painanu "julkaise"-nappia :D Onneks pää on hartioiden välissä kiinni, muuten sekin varmaan unohtuis johonkin :P